sunnuntai 23. kesäkuuta 2019

Lukukoiratestausta: miten käy lukukoirailu Ninniltä, Unnalta ja Vasililta


Tiedättekös lukukoirat, nuo lukuilon ja -innon kuonokkaat sanansaattajat. Lukukoirat ovat lukuhommiin koulutettuja koiria, joiden tehtävä on kuunnella ääneenlukua. Lukukoiran tehtävä on olla lukutilanteessa läsnä ja kuunnella rauhaisan hyväksyvästi. Lukukoira ei motkota virheistä, vaan kannustaa lukijaa kuuntelemalla kiltisti. Mikä ihana lukuinnovaatio!

Yleensä lukukoirat paahtavat duunia kirjastoissa, mutta minun lukukoirani valjastettiin hommiin mökillä. Kuvauksissa ei vahingoitettu koiria, kirjoja tai lukijoita.






Ensimmäisen lukukoirakokeilun suoritti Ninni. Yleensä Ninnin kanssa on tunnelma kuin Antti Tuiskun videolla, peto on irti, mutta lukijan käteen piilotetut herkkupalat edesauttoivat lukukoiran keskittymistä. Lopulta Ninni näytti jopa kohteliaasti nauttivan Stephen Kingin kauhuklassikosta Uinu uinu lemmikkini. Lukukoiran omat intressit ja harrastukset huomioiden olin valinnut lukuun ruokaa käsittelevän katkelman. Ninni oli ehdottomasti lukukoiraporukkani yllättäjä.





Toisen lukukoirakokeilun lukukuonona toimi Unna, luonteeltaan rauhaisa herkuttelija. Unnaakin kiehtoivat kirjallisuutta enemmän herkut, huolimatta siitä, että luettavaksi valikoitui Uspenskin Fedja-setä, kissa ja koira -romaanin paras kohtaus: naakan ja posteljoonin dialogi.





Kolmantena siipiään eikun kuonoaan lukukoirana kokeili Vasili. Vasili on vielä hyvin pieni ja näytti lähinnä pelkäävän kirjoja. Ei olisi luullut Anneli Kannon eläinriimien voivan pelästyttää ketään noin pahanpäiväisesti. Raasu! Vasili on tosin kotoisin Romaniasta, joten asiaan saattoi vaikuttaa kielimuuri. Ja kielimuuria korotti vielä se, että typerä lukija lausui yhden sanan väärin. Typerä minä! Lukukoira ei soimannut virheestä, mutta itse täten itseäni kyllä soimaan.

Kokeilun tuloksena sanoisin, että Ninnillä, Unnalla ja Vasililla on vielä pitkä matka kuljettavanaan, ennen kuin heistä tulee oikeita lukukoiria. Kivaa oli silti niin lukukoirilla kuin lukijallakin. Jos jollain on kultakala tai kilpikonna, voisin seuraavaksi tulla testaamaan jollain rauhallisemmalla otuksella.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti